Automaatio on kuuma peruna melkein jokaisessa organisaatiossa. Melkein kaikilla sitä on ja kaikki ovat samaa mieltä että sitä pitää saada lisää. Etenkin yritysjohto laulaa harmonisesti kuorossa että automaatiota lissää - vähän niinkuin saunassa joskus lauletaan löylylaulua.
Logiikka vaatimukselle on helppo ymmärtää ja se on itseasiassa pelkästään järkevä. Tästä ei varmaan kukaan ole edes eri mieltä. Vähennetään manuaalista tunkkaamista, minimoidaan meidän vajavaisten ihmisten tekemiä virheitä ja tietysti tullaan vielä tehokkaammiksi. Eihän tätä vastaan voi tai kannata väitellä.Missä sitten tökkii? Miksi kaikkea mahdollista mikä voitaisiin automatisoida ei ole automatisoitu - ainakaan 99.99% organisaatioista ei toimi näin. Tämä teksti ei siis koske sitä 0.01% firmoista joissa kaikki on jo tehty ja maailma on valmis.
Oman kokemukseni mukaan lähes kaikilla on jo automaatioita käytössä, osalla on niitä jopa paljon. Silti tuntuu että homma junnaa paikallaan eikä tehoja saada irti halutulla tavalla. Otetaan IT-esimerkki. IT-toiminnot tyypillisesti toteutetaan tietynlaisissa lohkoissa, on verkkoporukkaa, cloud teamiä, security unittia, devaajia ja vielä vaikka mitä. Kaikki koostuvat kivenkovista ammattilaisista, jotka todellakin ymmärtävät automaation tuomat hyödyt ja käyttävät niitä oman lokeronsa sisällä.
Key word: Lokeronsa sisällä. Tarkemmin kun vielä syynätään niin löydämme useita eri työkaluja ja metodeja. Jotkut automaatiot ovat ihan "perus-skriptiä" (choose your poison), jotkut toteutettu lokeroon kuuluvilla erikoistyökaluilla. Usein kuitenkin kaikissa näissä lokeroissa on yksi työkalu, joka on kaikille sama. Ansible.
Ylläkuvattu nykytila (koskee käytännössä lähes kaikkia) johtaa tilanteeseen jossa automaatiot katkeavat lokeron rajalla. Usein edes saman lokeron sisällä olevilla toimijoilla ei ole näkymää sen vierustoverin käyttämiin automaatioihin, ne siis myös henkilöityvät vahvasti. Se että automaatio kattaisi esimerkiksi kokonaisen onboarding prosessin alusta loppuun oikeasti, on hyvin harvojen firmojen todellisuutta. Aina johonkin vaiheeseen ilmestyy katkos "-no me tehdään se copy/pastella tähän exceliin".
Ongelma on siis aika selvä - automaatioita ei johdeta keskitetysti, kokonaisnäkemys käytössä oleviin automaatioihin puuttuu, tästä syystä automaation tuoma hyöty jää puolitiehen jos edes siihen.
Mainitsin aiemmin artikkelissa laajasti käytetyn automaatiotyökalun: Ansiblen. Kyseessä on avoimeen lähdekoodiin perustuva automaatio-ohjelmisto. Se todella löytyy käytöstä lähes kaikilta, joku sitä käyttää jokaisessa organisaatiossa vaikka tieto ei olisikaan laajalle levinnyt. Mtiä isompi organisaatio niin sitä enemmän sitä ykstiyisyrittäjähenkisesti käytetään oman työnkuvan helpottamiseen ja mutkien oikomiseen.
Ansiblesta on saatavilla myös kaupallisesti tuettu platform-versio nimeltä Red Hat Ansible Automation Platform. Red Hat on siis se "linux firma", joka nykyään kyllä tuottaa paljon muutakin, kuten Ansible Platformia, Openshiftiä (konttialusta) jne.
Red Hat Ansible Platform mahdollistaa ylläkuvatun tilanteen haltuun saamisen, keskitetyn yhtenäisen automaatioplatan koko organisaatiolle - riippumatta lokerosta. Sadat eri teknologiavalmistajat tuottavat jatkuvasti valmiita automaatiokirjastoja, jotka voidaan tuoda käyttöön keskitetylle platalle. Aika kätsyä siis.
Kyseessä on kuitenkin työkalu. Pelkällä työkalulla ei hommaa saada maaliin, vaan pitää olla myös johto ja prosessi. Automaationhallinta tulee olla vastuutettu - ei sille kuuluisalle kaverille jonka nimi on "Joku" vaan ihan oikealla tiimille, joka koostuu ihan oikeista ihmisistä. Alkuvaiheessa vaikka virtuaalitiimi eri lokeroiden vetäjistä ja puheenjohtaja päälle. Kun työkalu on hommattu ja ihmiset rekrytty niin marssijärjestys on selvä:
Valmiiksi homma ei tule koskaan, järjestelmät ja prosessit elävät ja niin pitää automaatioidenkin tehdä. 100% tehoja ei tulla saamaan koskaan irti mutta 80% olisi jo maailmanluokan suoritus ja paljon vähempikin näkyy suoraan siellä missä pitää - tuloksen viivan alla ja asiakastyytyväisyydessä.
Heräsikö ajatuksia - tarvitseko sparrausapua tai vaikka teknisen workshopin aiheesta? Ota yhteyttä!
Ville Laiho
puh. 050 326 5130
ville.laiho@pedab.fi